Aikaa on vierähtänyt reilusti sitten viime avautumisen, mutta huoli pois, still alive 'n kickin!
Työ"matkat" ovat kuormittaneet kiireistä arkea, ja ei ole ollut aikaa saati motivaatiota kirjoitella tänne..
Mutta nyt kun joulunodotuskin on taas saatu käyntiin, ja itsenäisyyspäivän aatto on alkamaisillaan, päätin raapustella muutaman sanasen.



Suomi täyttää taas huomenna vuosia, onneksi olkoon isänmaani! Vaikka minussa patriootin vikaa ehkä onkin, olen silti onnellinen että päivämäärä häipymiselleni on nyt lyöty lukkoon: 29.7.2008 karistan Suomen loskat koristossuistani ja tempaisen häkin oven niin kovaa kiinni, että tuskin pystyn enää sine palaamaan, vaikka joskus yrittäisin.
Mikä parasta, ystäväni ilmoitti lähtevänsä mukaani. Yksin matkustamisessa on oma hohtonsa, mutta on aina hienoa jos saa mukaansa jonkun muunkin jolle rottaralli jo riittää!

Itsenääisyyspäivään 1 päivä
Jouluaattoon 19 päivää
"Joululomaan" 17 päivää
Töihin paluuseen 28 päivää
Salattuihin elämiin 9min
Rottarallin päättymiseen 236 päivää, 19 tuntia 9 minuuttia 4 sekuntia

Itsenäistykää..

"Hauska ja aiheeseen sopiva lainaus kuuluisalta ihmiseltä"

Kotona odotti töistä palattuani yllätys:
Postilta oli tullu ilmoitus, että minulle on paketti, jonka voi tulla noutamaan.

Pohjustan nyt tarinaa sen verran, että viikko sitten kalsarit jalassa väkijuomaa nauttiessani eksyin internetsivustolle www.alandia.de
Absinttikauppa saksassa, mikäs siinä, tilataan heti kunnon satsi sitä oikeaa tavaraa, niin ei tarvi paskan makuisia ja olemattomalla määrällä tujonia varustettuja Alkon Pere Kerrmanneja lipitellä..

luottokortti nettikaupan kassalle, ja 6 litraa tavaraa tulee viikon kuluessa.
Ja niin tuli.

Vihreä keiju lähtee nyt viettelemään ja saattamaan tähän perjantain ja maanantain väliseen yöhön..


"After the first glass, you see things as you wish they were.

After the second, you see things as they are not.

Finally you see things as they really are, which is the most horrible thing in the world."

- Oscar Wilde

Jos sua elämä ahdistaa siitä ei masentua saa voithan ryhtyä pakkaamaan ja vaihtaa maisemaa!
Kummasti mielikin virkistyy kun rohkeasti matkaan käy.
Vaikka kukkaro ohenee niin elonlaatu kohenee kun matkustaa.
En minä halua tavaraa maailma on niin avaraa.
Paljon uutta nähdä saa kun matkustaa.
tutstut uusiin ihmisiin ja paljon maihin vierasiin.
Vaikka kukkaro ohenee niin elonlaatu kohenee kun matkustaa.

--

Maapallo mennään kiertämään, päivää 80 on aikaa seikkailuun.
Kuinka aika riittänee, kun päivä pitenee ja maailma on suurensuuri.
Lontoo, Havaiji, Hong Kong, ne pian nähty on ja Singapore.

Kuinka pitkä onkaan tie, kun juna meitä vie, ja laiva, elefanttikin.
Muutkin, meitä seuratkaa, niin hauskuus jaetaan.
Näin, tule mukaan vaan, niin hauskuus jaetaan!

Vietin todella laiskan viikonlopun. En ole perjantain jälkeen poistunut sisätiloista kuin tupakoimaan.. Lunta satoi eilen, ja vieläkin taitaa olla pakkasen puolella, joten voisin harkita aamutakin riisumista, suihkua, pukeutumista, ja ulkotiloihin siirtymistä. Jos nyt ei muuta niin edes sitä tupakkaa ostamaan.. Rommipullo makaa koskemattomana kaapissa, ja absinttiakin maisteltiin vain perjantaina. Tilasin muuten ison satsin sitä itseään saksasta, saa nähdä tuleeko ikinä perille, vai meneekö visalasku harakoille satsin jäädessä tullisetien likaisiin näppeihin..

Matkustelua, ja suomesta lähtemistä on tullut taas pyöriteltyä ja maisteltua monelta kantilta. Mietittyä, että onko mitään järkeä jättää kaikkea mitä nyt on, vain muutaman vuoden vapauden takia, jonka jälkeen olisi palattava suomeen tyhjänpäälle.

Tulin siihen tulokseen että on. Tottakai, nyt kun oikeasti lähtö "lähenee" (kyllä, siirsin lähtöajatukseni lopullisesti ensi kesän loppuun, alkusyksyyn) alkaa pohtimaan ja jännittämään että onko minusta, 2kk pisin aika matkustaneena, lähtemään ja jättämään kaikki. Mutta toisaalta, ei mulla todellisuudessa ole täällä mitään "jätettävää"? Töitä saa aina uusia, jos ei saa, voi opiskella. Ehkä nuo karvaiset neidit ovat tällä hetkellä pitämässä mua täällä eniten, jos joku. Mutta exän luona heillä todennäköisesti on paremmat oltavat muutenkin, citykatit kun menivät ja tottuivat maalaiselämään ja pihalla juoksenteluun siinä määrin, ettei naukunasta ja ikkunasta tuijottelusta tule loppua.. Ja tunnen itseni erittäin huonoksi ihmiseksi koska joudun heitä sisällä pitämään. Mutta kai kaikkeen tottuu, kissatkin, paitsi jääpuoikkoon perseessä.

Ja lähtökohtaisesti, olen lähdössä tälle matkalle löytämään jotain. En etsimään mitään erityisesti, mutta toivon silti löytäväni jotain niiden vuoden, kahden, kuinka kauan nyt tulenkaan matkoillani viettämään.


Sielunveljeni Nuuskamuikkunen, joka jättää muumilaakson aina kun ilmassa alkaa olla syksyn tuoksua, on sanonut matkustelusta seuraavaa:

"On niitä, jotka jäävät ja toisia, jotka lähtevät. Kukin saa valita
itse, mutta on valittava ajoissa eikä koskaan saa antaa periksi."

"Omistaminen merkitsee huolia ja matkalaukkuja, joita joutuu raahaamaan mukanaan."