Vietin todella laiskan viikonlopun. En ole perjantain jälkeen poistunut sisätiloista kuin tupakoimaan.. Lunta satoi eilen, ja vieläkin taitaa olla pakkasen puolella, joten voisin harkita aamutakin riisumista, suihkua, pukeutumista, ja ulkotiloihin siirtymistä. Jos nyt ei muuta niin edes sitä tupakkaa ostamaan.. Rommipullo makaa koskemattomana kaapissa, ja absinttiakin maisteltiin vain perjantaina. Tilasin muuten ison satsin sitä itseään saksasta, saa nähdä tuleeko ikinä perille, vai meneekö visalasku harakoille satsin jäädessä tullisetien likaisiin näppeihin..

Matkustelua, ja suomesta lähtemistä on tullut taas pyöriteltyä ja maisteltua monelta kantilta. Mietittyä, että onko mitään järkeä jättää kaikkea mitä nyt on, vain muutaman vuoden vapauden takia, jonka jälkeen olisi palattava suomeen tyhjänpäälle.

Tulin siihen tulokseen että on. Tottakai, nyt kun oikeasti lähtö "lähenee" (kyllä, siirsin lähtöajatukseni lopullisesti ensi kesän loppuun, alkusyksyyn) alkaa pohtimaan ja jännittämään että onko minusta, 2kk pisin aika matkustaneena, lähtemään ja jättämään kaikki. Mutta toisaalta, ei mulla todellisuudessa ole täällä mitään "jätettävää"? Töitä saa aina uusia, jos ei saa, voi opiskella. Ehkä nuo karvaiset neidit ovat tällä hetkellä pitämässä mua täällä eniten, jos joku. Mutta exän luona heillä todennäköisesti on paremmat oltavat muutenkin, citykatit kun menivät ja tottuivat maalaiselämään ja pihalla juoksenteluun siinä määrin, ettei naukunasta ja ikkunasta tuijottelusta tule loppua.. Ja tunnen itseni erittäin huonoksi ihmiseksi koska joudun heitä sisällä pitämään. Mutta kai kaikkeen tottuu, kissatkin, paitsi jääpuoikkoon perseessä.

Ja lähtökohtaisesti, olen lähdössä tälle matkalle löytämään jotain. En etsimään mitään erityisesti, mutta toivon silti löytäväni jotain niiden vuoden, kahden, kuinka kauan nyt tulenkaan matkoillani viettämään.


Sielunveljeni Nuuskamuikkunen, joka jättää muumilaakson aina kun ilmassa alkaa olla syksyn tuoksua, on sanonut matkustelusta seuraavaa:

"On niitä, jotka jäävät ja toisia, jotka lähtevät. Kukin saa valita
itse, mutta on valittava ajoissa eikä koskaan saa antaa periksi."

"Omistaminen merkitsee huolia ja matkalaukkuja, joita joutuu raahaamaan mukanaan."